Runo ystävyydestä

Ei se, miltä me näytämme tai saamme aikaan, 

merkitse sen rinnalla mitään, 

mitä me toinen toisillemme olemme.

Monista pienistä yhteisistä hetkistä kasvaa yksi suuri ystävyys.

Runokirja-arvostelu

 Arno Kotro: Sanovat sitä rakkaudeksi
Otava 2003








 Arno Kotro on kirjoittanut esikoisteoksen Sanovat sitä rakkaudeksi, joka koostuu neljästä kappaleesta. Kokoelmassa ei esiinny juuri ollenkaa riimejä vaan se on kirjoitettu suoraan tarinamuotoon, jossa säilyy tietty rytmi. Joissain kohdissa Kotro on käyttänyt myös englannin ja ruotsin kieltä ehkä korostamaan tiettyjä asioita, jolloin saa lukijan pysähtymään miettimään.

                        "Et sinä ole minun oma Three Mile Island"
                        "Det var en tid full mer stora känslor vin och berusade vänner"
 
Osa runoista on pidempiä ja osa vain parin lauseen mittaisia, aukkoisia virkkeitä. Joissain kohdissa on jätetty jopa puolet sivusta tyhjäksi. Virkkeet alkavat aina pienellä kirjaimella ja teos ei sisällä yhtään pilkkua tai pistettä.

Kokoelmassaan Kotro käsittelee nuoren miehen näkökulmasta rakkauden kivuliaampaa puolta: kun kaksi ihmistä ei vain sovi toisilleen ja miltä tuntuu, kun rakkaus ei riitä. Vielä monen vuoden jälkeenkin pariskunnan erosta mies kertoo kaipuustaan ja intohimostaan naista kohtaan.
                       
                         "Lähdit luotani mutta minusta et poistu koskaan"
 
 Pitkälti läpi teoksen mies kuvailee heidän yhteisiä hyviä ja huonoja hetkiään, kuinka kaikki oli toisin, kun rakkaus vielä kukoisti.
 
Jokainen kohtaa varmasti elämässään eron hetkiä, jolloin pohtii mielessään yhdessä koettuja hetkiä, eikä kykene pääsemään yli tärkeästä ihmisestä. On vain jaksettava löytää voimavarat irrottautua ihmistuhteesta, joka ei tee onnelliseksi. Irrottauduttava myös sellaisen suhteen kaipuussa vellomisesta. Jokaista ihmissuhdetta kantaa sisimmässään läpi koko elämänsä erilaisina tunnemuistoina suhteen päätyttyäkin. Ihmissuhteet ovat vastavuoroisuudessaan opettavaisia.

Eri runo-osien hahmottaminen ja lukurytmin löytäminen oli aluksi hankalaa. Kun runoilla ei ollut nimiä ja osa runoista vei melkein koko sivun, kaikki tuntui olevan yhtä pötköä. Jokin runoista saattoi olla jopa useita sivuja ja toinen vain puoli sivua.

Lukiessani kokoelmaa hoksasin pian kuinka runot sijoittuivat ja runojen tasainen rytmi teki tekstistä sekä yhtenäistä että helposti ymmärrettävää. Kaikki runot kertovat yhden ja saman pariskunnan tarinaa ja runot etenevät kronologisessa järjestyksessä. Kokonaisuudessaan runo oli oivallista sanaleikkiä rakkauden tunteiden ja ajatusten kuvaajana.

Jos et ole koskaan lukenut yhtäkään runokirjaa nyt sinulla on oiva mahdollisuus tutustua juuri tähän teokseen. Kyseinen teos käsittelee tärkeää osa-aluetta ihmisten elämässä yleensä ja juuri siksi suosittelenkin tätä henkilöille, joilla on omakohtaisia kokemuksia rakkaussuhteen menettämisestä.






Lähteet:

http://www.kiiltomato.net/arno-kotro-sanovat-sita-rakkaudeksi/ 
http://ajatuksiakirjamaasta.blogspot.fi/2012/03/arno-kotro-sanovat-sita-rakkaudeksi.html